Pulaar
Ganndal jikkuuji
Ganndal jikkuuji , e yimɓe , e ko saabotoo , to sababuyeeji nderiyaŋkooji , gollude won e baɗe , ɗuum jeyaa ko e fannuuji luggi.
Ko Fannu Ganndal Pittaali , wiyee e arab ‘ilmu – n – Nafs, wiyee e farayse Psychologie.
Gila ko ɓooyi , Annduɓe Mawɓe mbilndi heen.
Imaam Xazaalii yaajniima e hollirde wonde Neɗɗaŋke , ko jiidaa e jogaade tan ɓanndu , na jogii e mum geɗe nay , ɗe ngonaa jiyotooɗe , memotooɗe , kono ko keewɗe semmbe. Ko ɗeen ngoni Ruuh , e Nafs , e Qalb , e Aql.
Heen huunde fof o haali no woniri , e no gollirta e nder Aadee.
Haalii e oon fannu , to Aarabeeɓe , wiyeteeɓe: Al Kinndii , Ar Raazii , Maalik Badrii , e woɗɓe.
To Deftere MaQaama , Al Haruuri soomii ko heewi e jikkuuji yimɓe e nder ” santiyoŋaaji “ ɗiɗi yimɓe , ɓe o wiyata: — Abuu Zayd a – s – Saruuji e — Haariç Ibn Hammaam.
Biyeteeɗo Freud , to Autriche , ko e mawɓe fannu psychologie. O faamni yimɓe ko e ko faati e koyɗi , jotondiral hakkunde koyɗi e ngoƴaaji , e ngooɗeelaaji , e kulhuli Neɗɗaŋke.
To France , Rousseau en , Balzac en , Alexis Carrel en , kaalii , e defte maantiniiɗe , jikkuuji yimɓe.
Balzac tafii ko ɓuri ujunere yimɓe , inɗe boje , wootuɓe fof e jikkuuji mumen:
— no Grandet yiɗiri kaalis , ” haa gite mum njogtii kuloor kaalis ” , e no woniri tiiɗɗo junngo
— no Vautrin woniri neɗɗo leñam leñaagu baɗɗo wonde ko kañum e ɓe mum ɓuri heddiiɓe
— no Père Goriot wonirnoo galo , ɗaɓɓuɗo laamaade , kono dañaani , e no wontiri nayeejo miskiino teelɗo.
Ko Alexis Carrel winndi << L’ Homme , cet inconnu >> ( Al Insaan , zaalikal majhuul // Neɗɗaŋke , ndee tagoore majjaande ) deftere waylunde ko heewi e no aduna yiiretee.
Biyeteeɗo La Bruyère winndi kisa deftere na wiyee ” les Caractères ” , jikkuuji.
Flaubert hollirii , to “Madame Bovary” , no wayata gorko mo alaa konngol e nder galle mum.
La Fontaine ko Ganndo jikkuuji no feewi. O jooporii jikkuuji yimɓe ko suuɗde ɗumen e nder tinndude e ko faati e jikkuuji muumanteewon nder wuro , e kulle ladde:
— Boy tokooso na fuunta Boy mawɗo ( no hakkunde Bojel e Fowru )
— Doomru na yoɓa Mbaroodi taktakri teddungal
— Wojere na weytii sabu hulɓinii paaɓi ŋookatnooɗi e nder weendu etc.
Victor Hugo hollirii , to ” les Misérables ” no
Monseigneur Bienvenue wa’i moƴƴude , e no Famille Thénardier en mbayi neegde , e bonde , e jaasde ( haa na ngoni “poostotooɓe” maayɓe )
Biyeteeɗo
— Jean Piaget , to Suisse sifiima jikkuuji sukaaɓe e ɗi mawɓe fawaade e ɗo tolnaa e duuɓi
— Carl Jung , to Suisse , hollirii jotondiral jikkuuji e tago yimɓe , e safaruuji , haa teeŋti e ɗi hakkillaaji.
E ɗiiɗoo duuɓi , biyeteeɗo Pierre Daco renndinii e defte mum ɗo fannu psychologie , ganndal pittaali yaarata.
Kala Yimɓe heewɓe ɓe njotondirta , heewɓe arooɓe e mumen , so ɓooyii tan , nganndat ko heewi e jikkuuji yimɓe:
— Ceerno ,
— Doktoor ,
Jom ” Bureau Renseignements ” e nder ” Entreprise “
— Chef Bureau Personnel ( Ressources Humaines )
e kala ” Service “
— Jeeyoowo , Ñootoowo , Tafoowo , e kala fitiramgolle.
E ko jaalii , Yimɓe oo fannu pecci jikkuuji yimɓe ko e pecce jeetati.
Enen kam , ɗoo , kaaɗen tan e sifaade heen tati.
To baŋŋe moƴƴude e welde ngondiigu , walla mettude wondude , yimɓe na mbaawi fecceede pecce tati.
1 – Ina e yimɓe ko nehiiɓe , needi sabu Allah , heewɓe nafoore , kadi , ɓe tooñataa hay gooto , ɓe lorataa hay gooto. Ko ɓe yimɓe woowooɓe , wooweteeɓe , yewtooɓe , yanotooɓe , yaneteeɓe , fijooɓe jalooɓe , jalnooɓe , jalneteeɓe , weltotooɓe , tawa kadi alaa ko ɗum ustata e fulla mumen e faayiida mumen.
Eɓe nafa kala mo ɓe ngonndi. Eeɓe nafa nii tagooje ɗee fof. Hay ulluɗi , e colli , e ñuuƴi , eɓe teskii ɗumen , eɓe nafa ɗumen.
Ko kamɓe nanataa na mbiya:
— mbari on njeɗii heen kaari en ?
— nawan heen ullundu nduu
— saranoy ɗum colli ɗii , maa ɗi coklu ɗum
— fiɗɗanoy ñuuƴi ɗii oo ɗigo ɗigo mburu.
Mbeen na mbeli wondude.
2 — rewi heen ko yimɓe ɓe tooñataa hay gooto , lorataa hay gooto , kono nafataa hay gooto.
Ko yimɓe ɓe ngala ittu , ngalaa waɗtu.
Ɓeen , siforiiɓe noon , kañum en , mbelaani wondude. Ko ɓe yimɓe haamniiɓe.
Joomum oo na heewi wonde pamaro haaju e yimɓe , pamaro nafoore e yimɓe , neɗɗo hewel , naggal biiruuji , mo jikku mum ” sustaani ” ,
” daña taƴoo , roŋka banndinoo ” , mo a yiyataa so wonaa jogoo e maa haaju.
Joomum oo na heewi wonde neɗɗo tiiɗɗo junngo , mo rokkataa , sakkotaako , wallataa , faabotaako.
Woni neɗɗo tiiɗɗo junngo ko neɗɗo
mo rokkataa, sakkotaako , wallataa , faabotaako , ko neɗɗo
— sunuge
— borooɗo
— foomura
— cattuɗo
— kulɓuɗo
— taƴɗo junngo
— mo junngo mum soppaa
( e walabo )
— mooftuɗo kaake mum
— mo kal mum heɓotaako
— mo basel mum , basel Hammee , yiyotaako
— kaarammbure
— kaaramkoosiijo
— mo wiyataa huŋ( ndah ) so wonaa naat taarorde
( oɗon njaafoo )
— mo jawdi mum heɓotaako so wonaa tawee na maayi …
mo Wolof en mbiyata:
— nit ku nay
— nit ku tiit
— nit ku naj alalam
— nit ku fitam ricc ci utum alal
— nit ku ŋott ,
nit
— ku dul ( s … w ) siital
— ku muna seetaan
— bu leen fi tuddu kooku , deremam du genn …
— rey , ci Yalla la ñu ku seentoo >>
…
neɗɗo mo Tuubakooɓe France innirta:
— avare
— pingre
— radin
— parcimonieux
— chiche
— ladre
— sordide
— trop regardant
— grippe – sous
— sans coeur
— trop près de ses sous
— fesse – mathieu …
neɗɗo mo Aarabeeɓe mbiyata:
— baxiilun
— shahiihun
— mumsikun
— Qatuurun
— *baxiilun laa turjaa shafaa’atuhu
…
mo Seeraaɓe mbiyata:
o kiin o diidu
mo
Soniŋkooɓe mbiyata: …
mo
Wambaraŋkooɓe mbiyata: …
Neddo ciforiiɗo
<< tiiɗde junngo >> nafataa e Renndo, yiɗaaka , na aybiniree innireede kala inɗe bonɗe, e kala demngal.
Hay Joomiraaɗo wiyata waaɓe noon ko :
<< al la zii na yabXaluuna , wa yaamuruuna – n – naasa bil buXli >> e ko nanndi heen.
O fodanaani siforiiɓe noon maleede.
Yimɓe fof na nganndi no gooto e men fof wa’i.
Yoo en tiinno e ɓeydaade ñande fof feewnude e ŋarɗinde jikkuuji men.
Yoo Allaahu danndu en heen.
Neɗɗo , wata rokku haa loroo , kono waasde wonde dokko, wonde tan kunnoowo ( mo meeɗnataa ) ko jikku ƴiŋaaɗo , bonɗo.
So a yii oon jikku yuurniima Cukalel maa , tan , duugo ɗum gila ɗo ɗum feññini ɗemɗemol , gila mawnaani.
Ciforiiɗoɗi noon wonata nii , maataw , ko neɗɗo paggorɗo bakkatuuji , sabu heewde mo ko o ñohetee.
Oon ciforii noon na heewi wonde gaamɗo golle , pooftotooɗo hay so tampaani. Gorko Foppu Korlel
e Debbo Raamatel Aduna , a yaawataa holleedee ko ɓe peewni , ko yimɓe na naftoroo.
3 — tataɓo oo ko neɗɗo mo jikkuuji mum ñawi.
O tooñat , o lorat , o naatat e ko woodanaani mo.
Omo heewi wonde keewɗo haala , peloowo , ñohoowo , keewɗo woy saayoo ji , tinndinoowo yimɓe ko ɓuraani ɗumen anndude , keewɗo ellaaji , mo anndaa ko Allah farli e jiyaaɓe mum.
Yoo Allah rokku en jikkuuji moƴƴi , ɗi mbaawirten wondirde e banndiraaɓe men , e Juulɓe fof , e kala ɓe Allah waɗdi en.
Neɗɗo fof na haani , kala nde fini weeti , ƴeewtoo , saatoo , jikkuuji mum , feewtina ɗi , taftoo ko foti heen moƴƴitineede koo
Kala e men mo jikkuuji mum ɓuri ɓallaade jikkuuji Annabiijo , Mo Jam e Kisal ngoni e Mum OO , ko oon ɓuri wonde moƴƴo , belɗo , gondotooɗo.
Mrd. 3 Mars 2026 , 13 Koorka ,
ahmadu kebbeh
