Bis mil Laahi.
a.kb
TaLaaTa ,
28/11/2023
[[ Ɗoo , T
~ t ~ e L
~ l ~
ko alkule maseteede
~ consonnes ~
no –> r w p d s h f k n m y j q
g b c , v x z …
Kono noon
a , aa ko alkule masooje
~ voyelles ~ no: i ii o oo e
ee u uu ngoniri masooje, woni masɗe
( voyelles )
E , kadi , no ngoniri masɗe , e farayse , so en njii : oi ou on
” ui oui ” ai ei ” au eau ” in ain ein yn ym
” eu oeu ” …
Ko gannduɗo ɗee alkule masooje tan , waawata jiimde e binndi français , jannga.
Gollal
masde wiyetee e farayse ko vocaliser
–> vo ka lii zé ]]
Ngaren e
Pulaar e Pulareeje / e seeɗa frayse
e nder geɗe ceertuɗe , wondude e kelme goowaaɗe , e bayreteeɗe naneede.
E Ballal Allah , ko hannde tigi
njogorɗen ƴeewtindaade huunde e taariindi men
( observer notre environnement ) wooda ko kaalɗen heen.
Aan jiimɗo
e ɗii binndi , jogano ɗum muñal.
Jommbaani wooda ko ɗi ciftin maa.
[[ Jiimɗo e binndi, na jannga , so haalii ko faamnaaki e hakkille mum , yoo rutto heen , ɓeydoo ƴeewtinaade.
Jiimɗo e binndi
daroto e poofirde ( la ponctuation )
, . : ; ! ? … ]]
Haa jooni dee , njokkuɗen ko jirlagol men e nder kelme pulaar mbele eɗen ɓeydoo woowirde ɗum binndi pulaar.
Mbiyen , e yeru tan ( par exemple )
neɗɗo , nagge , mbaalu , mbeewa ,
puccu , ullundu ,
ngirja , ngabu ,
liwoogu , ñiiwa , wojere , doomru ko Tagooje Allah muuyninooje …
Ina heen ko wuuri huɗo , ina heen ko wuuri teew.
Sonndu , e liingu , e elo ko tagooje ɓoccinooje ( woni lelnooje )
Foondu ,
mooloturu ~ amarante du Sénégal ~ baagaa ~ boulboul du Sénégal ~
colel baylo ,
“colel piindi”
( colibri ) ɓurngel famɗude e colli ;
saɓru ( tisserin )
sooyru ( perroquet )
ɗeelaa , ɗeeleendu , ɗafoɗafongal ,
buunal ~ daƴƴe ~ tigeyni ,
kelew ( vanneau )
ñaalal pural ( héron )
ginal ( grue )
baaba ndunnguwal ( cigogne )
laaral , mbonno , gerlal ( perdrix ) jaawngal ( pintade )
Hammee Gawoowel ( Martin Pêcheur )
lori ( genre calao /toucan ) jeyyal ( corbeau ) dutal ( vautour // charognard )
ndawyal ( autruche )
burndu mawnude e colli , jubaa ( huppe )
~ mawɗo kolongal ~ ( dawɓe jabbere innataa ɗum ! )
kankaleewal , gertogal …
ko colli.
Mbiyen:
njambala ,
njamala , wilwilndu , dooñorgal , sammunnde , mbaba hooñoldu …
ko tagooje ceertuɗe , ɗe njiidaa ciirol.
Mbaroodi taktakri , cewngu , ngatam , fowru ( waasooru ŋuuñooru Silly Demmba , Dembaaru , << bonooru >> ) waandu ( juuta laaceeru , ŋabbooru , muccooru jaɓɓe )
Na e majji:
gooŋeeru ,
seeleeru , waandu wodeeru , waandu baleeru , pattaaru ndiŋka , deemoodu
etc.
Mbiyen:
coy
oolu( lynx ) saafaandu ( lycaon )
dollundu ( renard des sables ) jiire
( zéru ) goundo ( varan ) sanngalde ( porc – épic ) gasdoombal ( mangouste )
…
ko kullon ladde.
<< Nguuren , ngoppen tagooje Allah ɗee nguura >>
( vivre et laisser vivre )
Muumanteewon Allah kon ( la faune )
e puɗi dii
( la flore )
na kaani reeneede e soppooɓe e waɗanooɓe e addooɓe cumu ladde ( feu de brousse )
Kaatatal ( iule )
lingi ~ heewa koyɗe ~ ( scolopendre )
liiti
( lombric/ver de terre )
nduulaldi ( mbato goro ) lugu jaddere ( gecko )
ko tagooje kaawniiɗe.
Liingu ( poisson ) mbalku ( sangsue )
liwoogu ( lamantin )
norwa (( woni nooda nooroo piyoori mbaroodi maayo // caïman to Afrik , crocodile to “Asie” , alligator to Amerik )) nguurata ko e nder ndiyam.
Joldu e salli mbodo ( le galago ) nguuri ko dow leɗɗe.
Doomru mañaaru ( W. kañcooli , kaña ) wonata , ñalawma , ko to nder ngaska mum
( deƴƴinoo toon )
Amre , humre heende , e ngabu , e norwa , na mbaawi foofde e nder ndiyam , poofa kadi dow ( ko ɗi : “amphibie” )
Gorooɗe e bolle e leƴƴi mumen keewɗi inɗe , keewɗi coowooje ( euphémisme ) yoo ɓuuɓ leydi.
Yoo Allah heed hakkunde tagoore e tagoore.
Amre daagoto ,
dooñorgal waɗata ko koyngel koyngel ,
faaɓru toŋƴoto , lella dogat , ciilal diwat , liingu yinoto , mettellu ŋaayat , capatoowol ŋayloto e lekki , faataaata guboto wiifnoo ,
pantoowi wiltat haa fanta ,
“ko alaa koyɗe” koo laadat.
Wooreekum.
Beɗel Allah ( papillon )
mbuubu ( mouche ) ɓonngu ( moustique )
bamngel sillooɓe , ñuuñu e leƴƴi mum keewɗi ( mettellu , korndollu , ngooloolu , neenebere , pullo boɗeejo )
ŋootootu ( meesees )
fel ,
tenba , ñakku ñaaku , mooƴu , fiifoonde , bona kirangel , ñuuñel juul mo wuuri ,
ngelooba Allah ( mante religieuse ) teŋkere ( criquet ) mbuuɓuttu ( guêpe maçonne )
mbaɓɓattu ( sauterelle )
mbarɓattu ( tétard ) mbuubu ñaawel ,
sooti ( luciole ) dawaaɗi ilam ~ dawaaɗi boje ~ ( libellule / demoiselle )
capatel Allah …
ko tagooje tokoose.
Ina famɗi e majje nafooje neɗɗo.
Ababo , siiwko , taadere , hebbere , ñakaɓere ,
gajaalo , solit , enngel , baaɗuulo , fardaddo , samtarlo , belwelngel , tuppe , koppi gelooɗi , ceeɗu waawaa , solgoppo , kode bamɗi …
ko kuɗooli ( des herbes )
Ɓokki , boɓori , jammi , kahi , kafafi , pelotoroowi ,
yaramcolliiwi ,
bummi , duunuɓɓi ~ won wiyooɓe ki “nelɓi” ~ bani , koyli , kojoli , ɗooki , gelooki , talli ( quinquéliba )nayki , ñebedaay , kewi , ƴiwi ,
manngo , guyaab , pappaayo , diiŋaali ( won wiyooɓe ki bosohi ) eeri ,
newdi , neti , tali , ɗooli , duballeewi
… ko leɗɗe ɗe ngalaa giye ( sans épines )
Jaaɓi murotooki gawdi pattuki caski guumi benteŋki limoŋ
“orange”
( soraas ) gogorlaawi ɓulɓi
“giyal gooti” ngoolum guuɓi guumi “bougainvillier”
“prosopys”
…
ko leɗɗe jogiiɗe giye , mbiyaa leɗɗe ñaaɗɗe
( épineux )
Ngartiren
nehde Sukaabe men.
Yoo suka laaɓ , wata heyɗu , wata ɗomɗu , yoo yiɗe , horsinee , na wallee , na yurmee , na muñanee , waɗee e sifaaji moƴƴi ɗi njogaaki sababuyeeji rafi celle ( dans de bonnes conditions )
Yoo o janngu ,
tawa o mo ɓeydee reerɗineede e suusde defte(( yoo o jiimat e defte omo waanjitoo e “cahier” , noon na moƴƴi , ko waddude jaŋde e binndol. Won e geɗe ko kaanɗe sinndondireede ))
O mo haani
anndude , gila law , nafooje jaŋde.
Yoo o ekkine << sens du sacré >>
( teddinde e mawninde e hormaade ɓe Allah teddini e ko Allah teddini , e kala ko Allah duulii waɗi e mum barke )
Ɗuum na haɗa yawde e yawaade ko moƴƴi , na haɗa sanndolinde.
Wata o acce , o beewa , hay seeɗa.
Yoo o ekkine
waasde bonnude e waawde mooftude e hisnude ko moƴƴi ( prévoyance )
o eeltee e waawde naftoraade juuɗe makko e koyɗe makko.
O reenee e ko gaañata e ko garjnta ( W. ci luy semmal ) Allah adoo reende.
O eeltee e waawde arditaade neɗɗo e haaju mum ( prévenance )
tawa wonaa tan maa o haalanee huunde fof: artir baafal ngal , ñif lampa kaa haŋkadi , wata foppo e “rido” hee , accu “rideau” oo telloo ,
so a gaynii e gollorgal walla e jinditorgel wattu ɗum e nokku mum , nawtu ko luɓinoɗaa koo.
Ɗuum fof jeyaa ko e faamde e nehaade.
Needi noon na yiɗaa e suka , na yooɗi e mawɗo.
Yoo o haal
<< ɗemngal ngal o muuyni ngal >> ( ko Pulaar tan rewi ɗoon. Yimɓe fof , e colon cirkowon e dow leɗɗe kon , na nganndi ko ɗuum firata )
So Suka waɗaama mbowba , walla
nanngiraama yalli wuura , walla bewnaama haa faafii , so ɓooyii , o wawat , o
” heƴataa e juuɗe “. Wontat
<< ngal o feƴƴi kala ko ngaal Yumma e Baaba ndoondotoo >>
So reenaaki nii boom , gooto fof , e jiknaaɓe ɓee ,
wonta
<< mbabba ɓiɗɗo >> , haa ,
hay so ɓiɗɗo oo << saddii toowngal >> ɓe tawtat mo heen.
O wona tan jinnganteeɗo
mo meeɗataa haalaneede goonga.
Rewoyta heen tan ko << ba yaraani >>
walla << gosi yeɗaaka laalo >>, o haayta ko ɗaminanoo e makko , o bunta , o hawka , ko o ndaarti fof o sooya.
Noon na hulɓinii ,
yoo Allaahu danndu en , danndana en
e ɗiin sifaaji.
Suka ɗaccetaake tan , mo welaa fof sehilondira , setodoo , na yahda e mum , saka yahdude e nehoriiɗo sago mum , kaaloowo kala ko welaa , keewɗo haala e yaadu , keewɗo dille , mo yiɗaa jaŋde.
Oon moƴƴaani.
Banndiraaɓe ,
wiyetee moƴƴaani ko kala ko heewi ellaaji, so neɗɗo , so hoɗorde , so daabaa , so gollorgal.
Na wiyee kadi moƴƴaani , ko jogii ella gooto mawɗo, mo ina haɗa ɗum huutoreede walla huutondireede no haanirta nii , yeru:
galle tuɗoowo ,
suudu siyooru , telefoŋ palaŋkoowo ,
walla guloowo , walla poppoowo “niimarooji” ,
neɗɗo mawnikiniiɗo ,
neɗɗo ɗawoowo , neɗɗo jom jinngol paasolinngol , wuro mettungo ndiyam , wuro pantungo keewal ɓowɗi ,
puccu mammoowu , mbabba tuuɗoowa , oto/mobel ciyoowo “essence” walla “huile” ,
rajatoor guloowo haa saasa , diirowo , oto mo dille pantuɗe , “biskalet” mo ceen mum loggittoo joo e joo kala , jamaa poorka parlooraaji kaljinooji hoddiiɓe , Gorko mo jaɓataa liggaade , Gorko mo rokkataa sakkotaako wallataa faabotaako ; Debbo keewɗo tikke e kareeli e dow “hadarun” ,
pinoowo tan , heen sahaaji , tikka tawa hay gooto anndaa ko wiyaa walla ko waɗaa , maa wonii tamiima ɓugginiima ,
iwrotaako nano , iwrotaako ñaamo ; maa wonii na jaŋtoo tan
” ko fuɗɗunoo tekum e Ɓundu” (( litt. elle se met à raconter comment avaient débuté
les aliments fades , autrefois , dans le Binndu: elle se formalise pour un rien et se met à débiter “des vertes et des pas mûres” ))
Debbo poottoowo sababuyeeji
e ( susceptible )
keewɗo woysaayooji
( pleine de jalousie et se posant des pourquoi et des comment sur le choix et le bonheur des autres ) walla Debbo gonɗo naggal biiruuji ( hewel ) walla Debbo gañɗo esum en , carrément , haa ɓinngel mum suusaa ɓallaade Taanum , tawa fof mum ko
e sifa puŋŋiniiɗo , mo hay gooto majjaani.
Ina e ellaaji kaɗooji waawde huutondireede: wonde neɗɗo mo waawaa mooftude sirru , walla tiiɗɗo junngo ,
walla neegɗo ,
walla mo anndaa “madhaa”
walla neɗɗo hooram hooram mo gannduɗaa tinaani , wattoraaki , hafaani hay gooto goɗɗo.
Wondotaako ,
hoɗdotaako , jookondirtaako ,
neɗɗo mo ngannduɗaa na “hasbi” ko kanum tan jey huunde fof, hay huunde renndotaako ,
hay so naatii duus yaltataa , hoɗat nder toon koɗki ginal e saare horndolde , haa ɓohe ɓennda , ciŋngoole caama, miijotaako na fadaa.
Wiyetee moƴƴaani ko
kala ko ina haɗa huunde ndee
huutoreede walla neɗɗo oo huutondireede.
Caloɗen nde Sukaaɓe men ngonata neetarɓe , walla lelotooɓe tan “deeseer
~ 2 h. ~
du matin” ,
walla finooɓe “midi” , walla añɓe jaŋde.
So Suka oo ƴaaftiima , sonngimaa , ko jooɗaade mo e liggaade mo ɗo nokku makko ɗoo na ɓura heen sahaaji soobaade mo e ɗee ɗanle keewɗe
reeno – reeno.
Hannde oo ɗanngal juumtungal , jogingal ngartam weebaani.
Ko goonga , ɗanngal na findina , na yaajna miijo e teskuyaaji e nanndidinde
nokkuuji e yimɓe , faama heen ko ɓuri , kono ɗanle jooni ɓuri ko muusde e heewde jarabuyeeje e tumaraŋkaagal
e yeeweende , e baasal e nimsa.
Yoo Allah reen en , reenana en Wuro e Ladde.
Enen fof ndogen siforaade no neɗɗo wayata haa wona mo
huutondirtaako
( inutilisable )
Ko moƴƴi kam , na weeɓi faamde , alaa ndaaranam.
To baŋŋe ñaamde , ñamri ( woni nafa, to Pulaar Fuuta Jaloŋ ) ko ko teddintee.
Wiyaama: kala abbere ñamri ko Malaykaaji nay ( 4 ) ndeeni ɗum , haa neɗɗo , walla gertogal , walla ñuuñu
walla tagooje goɗɗe ngarana ɗum.
So en ƴeewtindiima en tawat alaa ko Allah tagiri meere meere , wonaa caakaan jogitii Tago Allah ngoo , tee ko << XalQu >> oo fof jotondiri.
Ellee , hannde oo , ko comci ɓuri weeɓde e ñaamde moƴƴere , nafoore e ɓanndu.
Duuɓi na njawti ɗoo , seeɗa , ko ñaamde ɓurnoo weeɓde e kaddagal.
Hannde oo , kala neɗɗo , bakane mum e “armuwaaruuji” mum na mbii
sokodoƴ comci.
Fawaade e baasal walla e majjere , ko heɓaa fof nani ñaamee , nani yaree.
Yimɓe ɓeydii doonaade e suukara , e lamɗam , e nebam , tawi noon , hey jala wonande fantintoobe
e ɗee nameele tati.
[[ Min meeɗii tawde e wuro wooto , e nder Diiwaan Njagañaaw , yimɓe na ngottoo lacciri njoorndi coofniraandi follere woɗeere , ngam baasal ]]
Heewɓe e men na cikka wonde ko ñamri e njaram iwooji to Tuubakooɓe
ɓuri ɗi men.
Noon ko majjere.
Alaa ko ɓuri e men geɗe ɗe toɓooli men e naangeeji men ɓenndini.
Fulɓe Fuuta Jaloŋ , haa jooni , na mbiya:
<< weelaaɗo yiɗaa innaneede sooɗo ñaameŋ. Welata mo nanude tuŋ ko ñaameŋ>>
hay sooɗaade na leeldi mo ,
hakkee ko o ” rotti e julngal( omo heyɗi no feewi )
Woni tan ɗo mbiyeten:
<< ɗal ɓuuɓa woɗdanii keyɗuɗo >>
= [[ Ventre affamé ne veut guère entendre:
<< laisse ~ ɗal , accu ~
le plat refroidir,
d’ abord ~
ɓuuɓa
= haa buuɓa ~
avant de manger>> ]]
Woni ɗo farayse wiyata:
<< ventre affamé n’ a point d’ oreilles >>
( jom reedu heyɗundu kay nanataa )
Doktoor Alexis Carrel , jom << L’ Homme , cet inconnu , firiraande e Arabiyya
–> << Al insaan , zaalikal majhuul >>
wii: ina jeyaa e no sukaaɓe kaani nehireede: suusneede heege e ɗomka e tampere , lelneede to tiiɗi ( to yoori )
ɓe ngannda tigi tigi ko woni jaangol e ko woni nguleeki.
Kala e men rewɓe e
Almudaagal Al Qur aa na , karpat , na nganndi hono ɗaam guurndam , na nganndi ko nehirenoode hono noon nafi ɗumen nde mawni.
Ngonɗen ko jamaanu biyeteeɗo << éclatement des valeurs >> woni kala ” ko sattunoo” , ko woowanoo , ko moƴƴi ,
” nattii “, woppaama.
E yeru tan:
ko heewi e sukaaɓe nattii neheede , kumpondiral ( ngal haanaano ) ina hakkunde yoga e jiknaaɓe e sukaaɓe mumen.
Kumpondiral na heewi addude luural.
Na famɗi hannde biyoowo ɓiyum:
nanngu lahal , ƴeew yeeso maa , wata addoy pawdi baŋŋe janano ,
rufoytu cooɗorɗam tawa a wiyaaka noon , loow ndiyam e oo “buteel” mo njarɗaa haa gasi ( haa wii addor ) waɗ ndiyam e kaa satalla ka mbaañnjuɗaa , mbele so goɗɗo arii tawa e ka waɗi ndiyam.
Loonde e satalla ( angl. kettle ) ngoppetaake tan na caha poɗɗe (( na kori , na njoori , na nguli haa ina pota waawde sahireede poɗɗe~ taweteeɗe e nder ɓiɗɗo deenerol ~ ))
reftu e ko nelmaami koo , mi annda so a faamii , so a yehii salmin , mbiyaa Baaba kaari , Kaaw kaari , Neene kaari , Deede kaari
e ko nanndi e ɗii sifaaji.
Ñippat ndaarɗe maa , wata wiyat neɗɗo gite sut.
So aɗa haaldee , heɗo , ndaaraa kaaldoowo e maa oo
( wonaa na haaldee , na ŋaƴƴina peɗeeli walla na turii e “portaabal”.
So a wonii e naamneede huunde , fad haa naamnotooɗooo rowa ( timmina ) naamnal mum , wata a jiiroto haala.
Mbiiɗen
Suka soowat innde mawdo
( Ceerno kaari Sokna kaari ,
Doktoor kaari , Al Haajji kaari Hajjaa kaari )
Ustu koyɗe e nder suudu jananndu ,
kadi , hade maa naatde salmintu tawo.
Wata arat tan ŋalɓitaa baafal taarorde , yoo a durmoto tawo.
Reento wonde Maccuɗo/korɗo daarorgal , ɗo tawaɗaa fof aɗa tiimtoo.
Jooɗaade tan na jaŋtoo ellaaji janani ko wonde bonɗo.
Jooɗaade tan na haalta sirruuji hoore mum
ko puuyndam.
Wata naatat e haala ka toɗɗaaki ma , tee , wonaa huunde fof haaletee.
Gooto e men fof , hannde ( e ɓe kaanɗen wiide noon ) na heppi , na doga tan , na siñña na weɗoo
<< no majjiraaɗo “lempoo” buur >>( qui a perdu la
collecte d’ impôts du “chef” )
na haala “polotik” , walla lammba e ko nanndi heen ,
jamma e ñalawma , subaka e kikiiɗe , alaa yewtere wonnde.
En ngarii heen
( e awƴitgol men huunde e kelme pulaar )
haa ɗoo.
Oɗon njaafoo
juutgol ngol , e won e kelme tekkuɗe ɗe mbinnduɗen ɗoo.
Wonnoo tan ko seeɗa pulaar e seeɗa farayse ,
no Taro yaawngo sellungo regiingo
( lecture courante/expressive ) ɓeydortoo newanaade en , enen yiɗɓe wattude janngude ko yaawi Pulaar Binndaaɗo.
Fof ko e Ballal Allah.
En njettii Mo
